Senusret II

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Senusret hieroglyfein
syntymänimi
wsrsD21
t
O34
n
Senusret
Wosret-jumalan mies
valtaistuinnimi
raxaxpr
Khakheperra
Ra-jumalan ilmenemismuoto on ilmaantunut
Horus-nimi
G5
sT32wN19
Horus seshemtawy
Horus joka johtaa kahta maata
Kultainen Horus-nimi
R4
nTr nTr nTr
G5
S12

Horus-nebu hetepnetjeru
Kultainen haukka on tyynnyttänyt jumalat
Nebty-nimi
G16sxa
a
Y1
mAa
a
t
H6
mAa

Nebty sekhamaat
Kaksi valtiatarta ovat saaneet Maatin ilmestymään
Senusret II:n rintakuva Wienin taidehistoriallisessa museossa.

Senusret II oli muinaisen Egyptin 12. dynastian aikaan vuosina 18801874 eaa. hallinnut faarao.

Manethon mukaan Senusret hallitsi 48 vuotta, mutta tätä pidetään nykyään aivan liian suurena arviona. Torinon papyruksessa oleva 19 vuoden hallitusaikakin on monen egyptologin mielestä liian pitkä. Viimeisimmät Senusretin hallituskaudelta olevat merkinnät ovat hänen kuudennelta hallitusvuodeltaan. On toki mahdollista, että Senusret hallitsi pidempään ja tuon ajan merkinnät ovat kadonneet. Senusretin tiedetään myös olleen edeltäjänsä Amenemhet II:n kanssahallitsijana kolmen vuoden ajan. Jotkut egyptologit puoltavat teoriaa, jonka mukaan hän olisi ollut kanssahallitsijana myös seuraajansa Senusret III:n kanssa, mutta tästä ei ole mitään konkreettista todistusaineistoa.

Senusretin isä oli hänen edeltäjänsä Amenemhet II, mutta hänen äidistään ei ole tietoa. Senusretin vaimoista tunnetaan ainoastaan kaksi, Nefret (kuoli ennen Senusretin valtaannousua) ja Khnum-et-nefer-hedjet-weret. Senusretin lapsista tunnetaan kaksi poikaa ja kolme tytärtä. Poikia olivat Senusret-seneb-wer ja Khakawre (myöhemmin Senusret III), jonka äiti oli Khnum-et-nefer-hedjet-weret. Tyttäret olivat Sithathor-unut, Ita-kayt ja Hatsepsut.

Senusret jatkoi edeltäjänsä ulkopolitiikkaa pitämällä yllä hyviä suhteita aasialaisten (nyk. Lähi-itä) kanssa. Palestiinan itäpuolelta löytyneet Senusretin hallituskaudelle ajoittuvat esineet osoittavat, että valtioiden välinen kaupankäynti oli vilkasta.

Mirgissan linnoituksen alueelta Nubiassa löytyneet esineet on ajoitettu Sensuretin ja Amenemhet II:n hallituskausille, joten on todennäköistä, että he rakennuttivat linnakkeen yhteisenä hallitusaikanaan. Myös Qubanin linnoitusta lienee käytetty tänä aikana, mikä viittaisi vihollisuuksiin Nubian ja Egyptin välillä. Mitään todisteita varsinaisesta sodasta ei kuitenkaan ole löydetty.

Senusret kaivautti Faijumiin johtavan kanavan Bahr Yussufista (Niilin sivuhaara). Näin hän ohjasi osan vedestä pelloille laajentaen viljelykelpoista maata.[1]

Senusret rakennutti pyramidikompleksinsa Lahuniin, kaakkoon Faijumista.[1] Ramses II tuhosi tuntemattomasta syystä (mahdollisesti käyttääkseen kalkkikiven omiin rakennuksiinsa) Senusretin pyramidin 19. dynastian aikana, eikä siitä ole nykyään jäljellä muuta kuin kallioon hakattu ydin. Senusretin hautatemppeliä ei ole löydetty, mutta pyramidin läheltä on löytynyt sitä rakentamassa olleiden työläisten kylä. Löytö on merkittävä siksi, että se on ensimmäinen löydetty työläiskylä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]